Ihanat karvaiset lemmikkimme tuovat iloa ja onnea runsain määrin arkeemme. Hauskojen leikkituokioiden ja suloisten hetkien lisäksi koiran omistamiseen liittyy myös paljon vastuuta ja huolehdittavaa. Vaikka koira vaatii ihmiseltä paljon aikaa, vaivaa ja huolenpitoa, on lemmikin kanssa eläminen kuitenkin kaiken koiran eteen nähdyn vaivan arvoista.
Koira ei itse kykene ostamaan itselleen lääkkeitä ja viemään itse itseään eläinlääkäriin silloin, kun sellainen olo on. Tämän takia on ihmisen vastuulla tarkkailla koiraa ja koiran yleistä vointia. Silloin tällöin on myös tarpeen tarkastella koiraa hieman tarkemmin: ovatko koiran silmät kirkkaat ja kosteat, vai ovatko ne harmaat ja rähmäiset? Koiran korvat paljastavat myös paljon koiran terveydentilasta. Syvällisempään tarkasteluun kannattaa silloin tällöin ottaa myös koiran tassut, peräpää, kirsu, hampaat, ikenet, kieli sekä iho ja turkki. Mikä tahansa poikkeavuus koiran normaalista tilasta on syytä ottaa vakavasti ja esimerkiksi syy viedä koira eläinlääkäriin tutkittavaksi.
Koirilla on yllättävien terveystilanteiden lisäksi myös säännöllisiä terveyteen liittyviä asioita, joista koiran omistajan tulisi pitää huolta. Tärkeimpiin säännöllisiin koiran terveystekoihin kuuluvat rokotukset, jotka hoidetaan aina eläinlääkärin vastaanotolla, sekä madotukset, jotka koiran omistaja voi ja usein pitää itse tehdä. Madotus, joka tehdään säännöllisesti ja oikein, on helppo tapa pitää koiran perusterveydestä huolta. Tässä artikkelissa on lisätietoa siitä, miksi ja milloin koira tulisi madottaa oikeaoppisesti.
Mistä koira voi saada matoja?
Koiran madotus tarkoittaa sitä, että koiralle annetaan lääkekuuri, jolla häädetään haitalliset sisäloiset koiran elimistöstä. Erityisesti pennut ovat erittäin herkkiä saamaan matoja elimistöönsä. Kaikista yleisimmät sisäloiset Suomessa ovat esimerkiksi heisimadot, piiskamadot, erilaiset suolinkaiset ja hakamadot. Erilaisia koirille haitallisia sisäloisia on kuitenkin olemassa runsain määrin, mutta suurin osa sisäloistartunnoista koirilla on nimenomaan edellä mainittujen loisten aiheuttamia.
Mistä koira sitten voi saada matoja? Usein ajatellaan, että madot eli sisäloiset tulevat koiraan ”ulkoa”. Se on yksinkertaisesti esitetty totuus, sillä suurin osa sisäloistartunnoista tulee koiralle nimenomaan ulkoilun aikana. Loiset voivat tarttua koiraan esimerkiksi siitä, että koira tutkii, haistelee tai jopa syö toisen koira ulostetta lenkin aikana. Usein sisäloistapaukissa koira on ylipäänsä syönyt jotain, missä matoja yleisimmin elää – koira on voinut saada tartunnan syötyään esimerkiksi jyrsijöitä, raakaa suomalaista järvikalaa, pikkulintuja, hyönteisiä tai jäniksiä luonnosta. Sisäloiset voivat tarttua koiraan myös emon kautta – jos emoa ei ole madotettu, sisäloiset tarttuvat emosta pentuihin esimerkiksi istukan tai emon tuottaman maidon välityksellä.
Sisäloistartunnan oireet
Kun koira on saanut matoja eli sisäloisia elimistöönsä, on yleisin oire vatsavaivat. Koira saattaa laihtua äkisti ja alkaa yhtäkkiä ripuloimaan tai oksentelemaan paljon. Pitkän aikaa vaivana olleet sisäloiset saattavat aiheuttaa turkin huonoa kuntoa ja yskimistä. Yskimisellä koira saattaa yrittää refleksinomaisesti itse saada matoja pois. Pennuilla yleinen matojen saamisen oire on vatsan hillitön turpoaminen.
Milloin koira pitää madottaa?
Koiraa tulee madottaa säännöllisesti, jotta mahdollisesti tarttuneet sisäloiset eivät pääse tekemään tuhojaan koiran elimistössä. Pennun madottaminen tapahtuu hieman eri aikataululla kuin aikuisen koiran, sillä pennun elimistö ottaa madot herkemmin vastaan, kuin täysikasvuisen koiran. Lisäksi madotuksen tarpeellisuudessa tulisi ottaa huomioon se, kuinka paljon aikaa koira käyttää pihalla ja kuinka paljon sisällä.
Runsaasti ulkoileva ja ulkona aikaa viettävä koira tarvitsee useammin matokuurin, kuin suurimman osana ajasta sisällä viettävä koira. Erityisesti metsästys- ja harrastuskoirat tarvitsevat useammin matokuurin kuin muut lajitoverinsa, sillä käyttöä varten kasvatettujen koirien kuono ja suu käyvät enemmän ulkona löytyvissä aarteissa kuin muiden koirien.
Hyvä ohjenuora koiran perusmadottamiseen on se, että koira madotetaan syksyisin ja keväisin eli kaksi kertaa vuodessa. Tämä ohje pätee silloin, kun koira on perusterve, eikä eläinlääkäri ole määrännyt koiralle toisin. Koira tulee madottaa kuitenkin joka kerta, kun koiralla epäillään sisäloisista aiheutunutta tartuntaa. Koira tulee madottaa myös aina silloin, kun se on aika rokottaa. Madotus tulee tällöin tehdä 1–2 viikkoa ennen rokotusta, jotta madotuslääke on ehtinyt tehoamaan.
Tarvitseeko madotus hoitaa eläinlääkärin avustuksella?
Tavallinen ja säännöllinen koiralle annettava matokuuri ei vaadi eläinlääkärille menoa laisinkaan. Jos olet epävarma siitä, millaista matolääkettä, kuinka paljon ja miten usein juuri sinun koirallesi kuuluu antaa matolääkitys, voit olla yhteydessä eläinlääkäriin. Eläinlääkäri tarkistaa koiran ja omistajan kertomien tietojen ja koiran yleisen terveydentilan perusteella kertoo, miten usein koira tulee madottaa. Eläinlääkärillä voi olla myös hyvää tietoa siitä, millaisella matolääkkeellä koira kannattaa madottaa. Pääsääntöisesti madotusta ei kuitenkaan tarvitse hoitaa eläinlääkärillä, vaan apteekista ostetun madotuslääkkeen voi antaa koiralle täysin kotioloissa.
Erilaiset matolääkkeet
Matolääkkeitä on kymmeniä, ellei jopa satoja erilaisia. Koiran omistaja voi olla hieman hukassa ensimmäisellä ostokerralla, koska eri lääkkeet on tarkoitettu eri tilanteisiin ja myös erilaisille loisille.
Matolääkettä ostaessa kannattaa pitää mielessä se, että valitsee sellaisen tuotteen, jonka koira pystyy helposti syömään ja joka häätää mahdollisimman monet eri sisäloiset. Kaikista helpoin matolääke on tahnamainen lääke, jonka voi sekoittaa esimerkiksi koiran ruuan mukaan. Näin koira syö lääkkeen mielellään. Matolääkkeitä on saatavilla myös tablettiversioina, mikä voi tosin monelle koiralle olla epämiellyttävä syötävä. Tablettia miellyttävämpi lääkemuoto koiralle voivat olla erilaiset rakeena annettavat matolääkkeet. Matolääkkeen voi antaa koiralle myös ruiskutettavan nesteen muodossa.